Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

ROOLIPELI

Kirjoita "Nimi"- kohtaan oma nimimerkkisi ja roolipelauksen alkuun hahmosi nimi.

sää ja vuodenaika

Eletään kesää, tarkemmin ottaen heinäkuuta. Lämpötila päivisin 20-25°C ja öisin 15-18°C

 1  2  3  >

Nimi

Kotisivut

Kommentit
Roskapostisuojaus: Paljonko on yhdeksän plus seitsemän?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)
Yksityinen  

Nimi: Nestor

09.01.2019 14:41
SERENA ERICA WARE

Nainen naurahti hiljaa miesten - tai miehen ja pojan - käytökselle. Kyseessä oli ihmeellinen kaksikko; toinen ei selkeästikään halunnut viettää aikaansa muiden ihmisten läheisyydessä ja toinen taas oli sosiaalisin ihminen, jonka Serena oli tavannut vuosiin. Hän katseli hetken miehiä ja pyyhkäisi tuulen puhaltamat hiussuortuvat pois silmiensä edestä korvansa taakse.
- Mä oon matkalla keskustaan, Serena totesi miehille olettaen, että nämä olivat matkalla eri suuntaan - ainakin metsästyskeskustelusta päätellen. Nainen otti muutaman askeleen hitaasti kohti keskustaa odottaen, lähtisivätkö miehet kaikesta huolimatta kulkemaan samaan suuntaan.

Nimi: pixeli

28.12.2018 22:37
Rafael "Lucifer" Wester

Joudun ikävä kyllä myös toteamaan ettei tämä päivä ollut minunkaan onnenpäiväni. En silti aikonut luovuttaa taapamieni ihmisten suhteen, sillä hehän saattoivat olla ainoita, jotka näkisin tänään. Tietenkin oman porukkani lisäksi. Kaipasin kuitenkin vaihtelua, rakastin uusia ihmisiä.
"Hmm, muakaan ei kyl onnetar helli. Täl hetkel kun ite kaipaisin sosialisutta satunkin törmäämää juuri niihin jotka ei oo juttutuulella." Totesin virnistäen. Parempaa en kuitenkaan tulisi löytämään joten saisin tyytyä näihin. Siitä seurasikin jonkinlainen hiljaisuus, jonka aikana ehdin miettiä vaikka ja mitä. Tämä uusi tyttö vaikutti varsin mielenkiintoiselta, vaikka enemmän huomiotani vei hänen sätkänsä. Hillitsin itseni, vaikka olinkin sekoamisen partaalla. Onneksi hiljaisuus loppui miehen lausahdukseen siitä että hän aikoisi jatkaa matkaansa ja punnitsin hetken kumman valitsisin. Tämän metsästysmiehen vai sätkätytön. Päädyin siihen ensimmäiseen ja syyn siihen aioin sanoa ääneen.
"Metsästys on mielekiintosta ja haluun nähä miten sä teet sen. Lupaan etten häiritse sua" totesin kuin pikkulapsi, joka tavallaan olinkin. Olin vain satuttunut näkemään elämän vähän karumman, mutta silti niin kiehtovan ja minulle äärimmäisen rakkaan puolen. Sitäpaitsi ei haittaisi vaikkei kivääriheppu puhuisi, kunhan vain saisin olla jonkun kanssa. Vilkaisin sätkätyttöä, tulisiko tämä vaikka ei ollutkaan omien sanojensa mukaan sosiaalisella tuulella.

Nimi: Tiuhti

27.12.2018 21:13
Quinn Sherman

Poika puhui myös ja mainitsi jotain zombeista, mihin uusi tyttö kommentoi että olisi kyllä mieluummin törmännyt niihin kuin meihin. Quinn ei sanonut mitään, hymähti vain itsekseen ja ajatteli, että hän taas olisi mieluummin törmännyt vaikka kaksimetriseen karhuun kuin yhteenkään ihmiseen - tai zombiin.
Sitten miehen katse ajautui naisen kädessä savuavaan tupakkaan. Jos siinä aiottiin jäädä juoruamaan pidemmäksikin aikaa, savukkeesta olisi suuri apu hermojen rentouttamisessa. Quinn ei aikonut kuitenkaan kysyä oliko toisella ylimääräisiä, sillä hän tiesi kyllä tupakoivien ihmisten suhtautumisen savukeasioihin. Jokunen aika sitten esikaupunkiin mentyään Quinn oli lähestulkoon väkisin repinyt puolityhjän tupakka-askin jonkun käsistä. Mutta kai se vain johtui vierotusoireista, jotka saivat toisiakin tekemään äkkinäisiä tekoja.

Kun kesäisen aamun lämmin tuuli pyyhkäisi kevyesti miehen kasvoilla, palasi ajantaju ja kaikki hukattu aika hänen mieleensä. Quinn katsoi kumpaakin, saamatta juurikaan selville mitä näiden päässä liikkui. Ja mitä tahansa liikkuikin, jättäisi hän ne huomiotta ja jatkaisi matkaansa.
Quinn kohensi reppunsa asentoa selässään ja kohotti hiukan kulmiaan.
”Teistä en tiedä, mutta mä jatkan nyt matkaani”, hän totesi toisille ja nosti katsettaan taivaalle. Ilma se kun vaan kirkastui.

Nimi: Nestor

21.12.2018 17:09
SERENA ERICA WARE

Naisen katse oli suunnattuna kahteen mieheen, joihin hän oli sattumalta törmännyt matkallaan kohti esikaupunkialuetta. Useamman päivän ryyppäämisen ja erakoitumisen jälkeen tämä ei todellakaan ollut sitä mitä Serena toivoi löytävänsä, muttei hän enää voinut karkuunkaan juosta.

Toinen hänen edessään seisovasta miehestä oli partasuinen ja lihaksikas, varmaankin puolet vanhempi kuin tämän vieressä seisova lyhyehkö miehenalku. Serena ei ollut koskaan tavannut näitä miehiä aiemmin - ihme kyllä, sillä olihan hän viettänyt elämänsä tässä samaisessa kaupungissa. Nainen hätkähti ajatuksistaan kun vanhempi mies avasi suunsa. Serena hymähti hiljaa miehen kommentille - ainakin he olivat samaa mieltä jostain. Seuraavaksi naisen huomio kääntyi nuorempaan poikaan, joka myös uskaltautui avaamaan suunsa.
- Totta puhuen olisin mielummin löytänyt matkaltani zombieita, en oo kovinkaan sosiaalisella tuulella, Serena vastasi nuoremman pojan kommenttiin zombieista ja virnisti.

Nimi: pixeli

21.12.2018 10:35
Rafael "Lucifer" Wester

Miehen ääni sai toiseen, joka osoittautui lähemmäs tultuaan nuoreksi naiseksi ,liikettä ja hän asteli esiin tupakka sormiensa välissä. Katsoin sitä hetken ja sitten vilkaisin muualle, sillä minun teki itsekin mieli polttaa, mutta en pitänyt siitä niinkään muiden ihmisten keskellä. Tämä nainen sitten avasi suunsa ja naurahti sille että emme olleet zombieita. Olin vastaamassa, mutta seuralaiseni ehti ensin. Hän jopa laski aseensa pois todeten kuitenkin ettei tänään ollut hänen onnenpäivänsä. Naurahdin pienesti.
"Mmm mutta nythän meitä on kolme." Viittasin sanomalla naisen ensimmäisiin sanoihin meille ja hymähdin sitten.
"Mut mä en oo kyllä nähny tänään yhtään zombieta, hyvä vaa" jatkoin ja vilkaisin miedtä, joka ei näyttänyt iham olevan kunnosssa tai sitten vain kuvittelin. Ehkä häntä harmitti se ettei saanut saalista tai sitten joku muu.

Nimi: Tiuhti

19.12.2018 20:46
Quinn Sherman

Metsässä haahuillut henkilö osoittautui tummahiuksiseksi nuoreksi naiseksi, jolla paloi vastasytytetty sätkä kädessä. Sen nähdessään Quinnin teki mieli itsekin polttaa, mutta hänellä ei ollut enää yhtään tupakkaa saati tekovälineitä jäljellä. Esikaupungista voisi tosin löytyä jotain, mikäli hän sinne asti edes pääsisi, kun ihmisiä tuntui ilmestyvän mistä milloinkin.
Quinn laski aseen alas ja hymähti naisen sanoille.
"Jep, ei taida olla mun onnenpäiväni tänään", Quinn mutisi ja kierrätti katsettaan ympäristössä. Päivä oli alkanut valjeta eikä mies pitänyt siitä yhtään. Oli paljon helpompaa metsästää hämärällä, mutta nyt häntä jarrutettiin.

Mies nosti kiväärin taas selkäänsä ja vilkaisi nuorta poikaa vieressään. Jos tämä juttuseuraa halusi, tyttö saattaisi olla siihen hommaan parempi kuin hän. Hän jatkaisi mielellään matkaansa kaupunkiin päin, jotta pääsisi joskus takaisin mökille. Toivottavasti pojalla oli siellä kaikki hyvin, hän ajatteli taas tuskissaan. Ei tosiaankaan ollut hänen onnenpäivänsä.

Nimi: Trithan

18.12.2018 23:04
Miriam Bell

Hetken he pysyivät siinä, keräten mansikoita. Tomas sai jostain virtaa itseensä, ja hyppeli aluskasvillisuudessa etsimässä mansikoita. Aina välillä poika tiputti täyden kourallisen tölkkiin, joka alkoi olla jo puolillaan. Jonkin ajan kuluttua Tomasin vauhti kuitenkin hidastui, ja poika lähinnä vain katseli ympärilleen.
"Ei enää", poika ilmoitti sitten, ja palasi takasin Miriamin luokse.
"Ei se haittaa, ehkä löydämme jostain lisää", nainen sanahti ja katsoi tölkkiä. Tämä riittäisi hyvällä tuurilla yhdeksi päiväksi, mutta puoliraaoista, pienistä mansikoista ei saisi paljoakaan energiaa. Täytyi jatkaa eteenpäin.
"Ota muutama ja jatketaan sitten matkaa", Miriam sanoi, ja ojensi tölkkiä Tomasia kohti. Poika otti tölkin ja noukki sieltä muutaman marjan suuhunsa tyytyväisenä. Miriam kääntyi itse maassa nukkuvan Marinan puoleen, ja nosti tuon hellästi käsivarsilleen Tomasin repun kanssa.

"Äiti", Miriam kuuli viereltään, ja kääntyi nähdäkseen Tomasin ojentamassa marjaa hänen suutaan kohti. Hymyillen hän avasi suunsa, ja antoi poikansa syöttää mansikan hänelle. Syöminen tuntui hyvältä.
"Selvä, mennään nyt", Miriam sanoi nieltyään, ja nousi seisomaan, lähtien sitten seuraamaan taas polkua. Metsä oli edelleen hiljainen, eikä lähistöllä näkynyt mitään normaalista poikkeavaa. Siellä tuskin liikkuisi zombeja, ellei jossain lähellä ollut asutusta. Sellaisesta ei kuitenkaan näkynyt merkkejä, joten he luultavasti olivat turvassa - ainakin vielä.
Polkua oli helppo seurata, mutta vieläkään kauempana ei näkynyt mitään muuta kuin metsää. Miriam yritti myös kuunnella tarkasti ympäristöä, mutta hän ei kuullut mitään normaalista poikkeavaa. Silloin tällöin tuulenpuuska heilutti puiden oksia, mutta muuten heinäkuinen metsä oli hiljainen. Aamu alkoi olla jo pidemmällä, ja sumukin alkoi hälvetä pikkuhiljaa.

Miriam pysähtyi kuitenkin aloilleen, kun hän luuli näkevänsä jotain kauempana, ja Tomas kuului myös pysähtyvän. Ennen kuin poika ehti kysyä mitään, Miriam suhahti hiljaa, ja kyykistyi Marina edelleen sylissään.
"Tomas, näetkö tuolla jotain?"

Nimi: Nestor

18.12.2018 21:40
SERENA ERICA WARE

Serena tunsi kuinka hänen kätensä alkoivat hikoilemaan. Mitä lähemmäs kaupunkia suuntasi, sitä suurempi todennäköisyys oli myös törmätä NWO:n miehiin, joiden kanssa Serena ei koskaan tullut kovinkaan hyvin toimeen. Ware kuulosteli hetken tilannetta ja katseli mieshahmoja kauempaa. Hänen päässään pyöri kaikki mahdolliset kauhukuvat; ryöstö, raiskaus, kuolema. Nainen hengitti syvään ja säpsähti vähän kun huomasi toisella kädessä olevan aseen. Pian samaisen hahmon suusta kuului jämäkkä, mutta ehkä jopa hituisen lempeä käsky - selkeästi Serenalle osoitettu.

Serena sulki silmänsä nanosekunnin ajaksi ja keräsi itsensä. Hän otti tupakan taskustaan, nosti sen huulilleen ja sytytti sen - yleensä hänellä ei ollut tapana polttaa ketjussa, mutta tämä päivä oli turhankin stressaava. Ware otti muutaman askeleen eteenpäin ja pystyi samalla hahmottamaan paremmin kaksi edessään seisovaa miestä; toinen oli selkeästi nuorempi ja toinen taas partasuinen roteva mies. Serena käveli miesten luokse, pitäen kuitenkin sopivan etäisyyden kaiken varalta.
- Jopas, yleensä täällä ei kävele kuin pari ulisevaa zombieta ja nyt teitä on kaksi, Serena sanoi naurahtaen hieman.

Nimi: pixeli

17.12.2018 18:56
Rafael "Luficer" Wester

Mies osoittautui myös kaikinpuolin fiksummaksi kuin minä, sillä kielsi teoriani eläimestä ja zombiesta sanoen että zombie olisi jo käynyt päälle. Nyökyttelin hyväksyvästi ja ajattelin kysyä olisiko kyseessö sitten ihan tavallinen ihminen vai, mutta oksan rasahdus keskeytti minut. Kiinnitin huomioni seuralaiseni tavoin metsään, josta rasahdus oli kuulunut ja erotin ihmisen hahmon. Mies käski toista tulemaan esiin, vaikkakin mielestöni sen olisi voinut tehdä vähän rauhallisimmin elkein, ei ase koholla. Kallistin hiukan päätäni ja sormillani tavoittelin rasian auki taskussani ja sujautin yhden kurkkupastillin suuhuni, edellisen olin imeskellyt loppuun jo ajat sitten. Sitten painoin rasian kiinni ja katselin ihmusen hahmoa tarkemmalla silmällä. Jos oikein erotin hän saattaisi olla nainen, mutta en ollut ollenkan varma asiasta. Päätin kuitenkin olla itse hiljaa ja antaa miehen hoitaa puhumiset.

Nimi: Tiuhti

16.12.2018 18:33
Quinn Sherman

Mies pälyili metsään ja pudisti hajamielisesti päätään toiselle.
”Ei eläin”, hän sanoi vielä ääneen. ”Ja zombie olisi oletettavasti hyökännyt jo päälle..”
Kun oksan terävä napsahdus kantautui miehen korviin hän erotti samalla puiden välissä jonkun pysähtyneen. Ei eläimen eikä zombien, vaan ihan tavallisen ihmisen siluetti.
Quinn otti muutaman askelen metsän suuntaan, pitäen asetta yhä sinne kohdistettuna ja sylkäisi.
”Tuuhan esiin sieltä”, hän sanoi käskevästi, mutta ei lainkaan vihaisesti. Eihän hänellä ollut syytäkään olla vihainen, ei jos metsässä hiippailija ei osoittautuisi NWO-kusipääksi.

©2019 Roolipeli Infected - suntuubi.com